Chatarina Westström

​

Minä, jolla on suurin vastuu toiminnastamme, olen Chatarina. Voidaan sanoa, että synnyin hevosinnostuksen kanssa, mutta aloin ratsastaa vasta yhdeksän vuoden iässä ja olen vuosien varrella kerännyt laajan tietämyksen hevosista, hevosten käsittelystä ja erilaisista suuntauksista hevosharrastuksessa. Minulla on nyt 32 vuoden kokemus hevosista ja oma hevonen on ollut minulla 26 vuotta. Kiinnostukseni kohdistuu lähes kaikkeen hevosiin liittyvään. Olen kokeillut kouluratsastusta, esteratsastusta, maastoesteratsastusta, NH (Natural Horsemanship), sisäänratsastusta, käyttöajoa, kouluratsastusajoa, western-henkistä ratsastusta ja barokkiratsastusta. Viime vuosina olen myös harrastanut ponien agilitya ja ajoa shetlanninponeilla sekä kasvattanut hevosia. Kuitenkin edelleen nautin pitkistä maastoretkistä, mikä herätti kiinnostukseni aloittaa maastoratsastustoiminnan islanninhevosilla.

​

Koulutus:

• Maaseutuyrittäjä 2015

• Hevostalouden ammattitutkinto, kesäkuu 2017

​

Kurssit:

• Akateemisen ratsastustaiteen kurssit Suzanne Céwèn kanssa 2002–2011

• Akateemisen ratsastustaiteen kurssit Anna-Clara Olofssonin kanssa 2012

• Kengittäjän peruskurssi 2011–2012 (200 h)

• Ensiapukurssi, syyskuu 2018

​

Luentoja:

• 12.9.2015 Hevosen harjoitusfysiologia, eläinlääkäri Jaana Tainio

• 9.4.2016 Hevosen ravinteiden imeytyminen, eläinlääkäri Jaana Tainio

• 21.4.2016 Kaviokuume, Maria Losvik ja Joonas Turtonen

• 14.5.2016 Kilpahevosen harjoittelu eri sääolosuhteissa, painottaen hevosen terveyden ylläpitämistä, tohtori David Marlin, Englanti

​

Olen ollut kiinnostunut siitä, kuinka oppia puhumaan hevosten kieltä ja kuinka käsitellä hevosia niin, että ne ymmärtävät meitä. Natural horsemanship ja maasta käsin työskentely ovat siksi minulle tärkeitä. Usein me ihmiset teemme asioista liian monimutkaisia hevosten käsittelyssä, mikä johtaa siihen, että hevonen on hämmentynyt eikä ymmärrä, mitä odotamme siltä. Hevoset käyttävät suurimmaksi osaksi kehonkieltä viestinnässään lajitovereidensa kanssa, ja voimme oppia paljon tutkimalla, kuinka hevoset kommunikoivat laumassaan.

​

Olen täysin vakuuttunut siitä, että ongelmahevosia ei oikeastaan ole olemassa, vaan on hevosia, joilla on ongelmia ihmistensä kanssa. Monet hevoset eivät ole saaneet reilua mahdollisuutta, usein tietämättömyyden tai ihmisten pelon takia. Hevonen tuntee olonsa turvalliseksi laumanjohtajan kanssa, joka on selkeä, mutta ystävällinen ja itsevarma. Koska hevoset ovat kehon kielen asiantuntijoita, ne huomaavat kehonkielemme, olivatpa olemme epävarmoja tai rauhallisia ja itsevarmoja.

​

Hevosten käsittelyssä yritän arvioida tilannetta ja hevosen mielialaa päivän mukaan. Jos en voi noudattaa harjoitussuunnitelmaa, on tärkeää, ettei hevoseen kohdistu liian suuria vaatimuksia. On sopeuduttava hevosen henkiseen ja fyysiseen tilaan päivittäin. Usein teen virheitä, ja minun on oltava nöyrä ja kokeiltava uusia tapoja suhtautua eri hevosiin. Jokainen hevonen on yksilö, ja jokaisella on oma persoonallisuutensa, mikä tekee hevosten kanssa työskentelystä niin jännittävää. Jokainen hevonen opettaa meille jotain uutta ja auttaa meitä kehittymään hevosenomistajina. Koska hevonen on melko anteeksiantava eläin, on mahdollista voittaa takaisin sen luottamus, jos tekee virheen, vaikka se vaatii ylimääräistä kärsivällisyyttä.

​

Erityisesti nuorten hevosten käsittelyssä on tärkeää olla työskentelemättä liian pitkiä aikoja ja antaa myös henkisiä taukoja, jotta opitut asiat voivat vakiintua. Minusta on hyvä periaate harjoitella noin kahdesti viikossa kaksivuotiaan kanssa, kolme kertaa viikossa kolmivuotiaan kanssa, neljä kertaa viikossa nelivuotiaan kanssa. Vasta kun nuori hevonen on viisi-kuusi vuotta vanha, voidaan vaatia, että se jaksaa työskennellä intensiivisemmin viisi-kuusi kertaa viikossa. Ajallisesti voidaan ajatella, että kaksivuotiaan kanssa työskennellään noin 20 minuuttia kerrallaan, kolmivuotiaan kanssa 30 minuuttia jne., jotta viisi-kuusivuotiaan kanssa työskennellään 50-60 minuuttia kerrallaan.

​

Harjoituksen suunnittelu riippuu myös siitä, mihin hevosta käytetään. Jotkut hevosurheilulajit, kuten ravi ja laukka, vaativat nuoren hevosen lihasten kehittämistä aikaisemmin. Harjoituksia voidaan myös vaihdella, jotta nuorelle hevoselle saadaan monipuolisuutta. Mielestäni on tärkeää, että varsat ja nuoret hevoset saavat varhain hyvän kontaktin ihmisiin, saavat ympäristökoulutusta ja tutustuvat eri asioihin alusta alkaen, kuten tottuvat kavioiden nostamiseen ja puhdistamiseen, hevostraileriin menemiseen, rapiseviin pressuihin jne. Tämä helpottaa myöhempää sisäänratsastusta kolmen vuoden iässä. Tärkeää on muistaa, että kaikki harjoitukset tulee tehdä hevosen ehdoilla ja että harjoitustahti sovitetaan hevosen henkiseen ja fyysiseen kapasiteettiin.

 

Elämäni aikana hevosihmisenä ja kaiken sen kautta, mitä olen oppinut nelijalkaisilta hevosystävilta, voin vain nöyrästi todeta, että oppimista riittää koko elämän ajan, ja mitä pidempään olen ollut hevosten kanssa, sitä enemmän tajuan, kuinka vähän oikeastaan tiedän ja kuinka paljon on vielä opittavaa. Silti juuri se, että on niin paljon löydettävää, saa meidät hevosharrastajat vuodesta toiseen nousemaan aamulla ja menemään ulos sateeseen, räntään, myrskyyn ja auringonpaisteeseen huolehtimaan rakkaasta hevosestamme. Mikään ei voita sitä, kun hevonen hirnuu jo ennen kuin olet ehtinyt tallille. Vaikka tietää, että useimmiten hevonen hirnuu kertoakseen, että se haluaa ruokaa heti, se on silti ihana tunne!

​